ELÄMÄ ON ARVOKAS

lahja, arvokkaampi kuin arjessa aina jaksaa muistaakaan. Tähän asti olen ajatellut lähinnä vanhenemistani, sitä mukaan kun omat tai ystävien vanhemmat ovat nukkuneet pois. Se on ollut jonkinlainen luonnollinen elämän kierto, koska minusta tulee sukuni vanhin...  Ei silti että oman ikääntymisen tiedostaminen olisi helppoa. 

Omaan ikääntymiseensä on sokea, sitä vain haluaa uskoa ettei ole niin vanha kuin oikeasti on, yrittää ylläpitää illuusiota ikuisesta nuoruudesta. Oman kehon rapistumista on vaikea hyväksyä, oli se sitten kivuista tai muuten vaan iästä johtuvaa. Tai ehkä mielen alakulon seurausta. Silti jotenkin tuntuu että kuluvan alkuvuoden aikana olen alkanut vanheta vauhdikkaasti. Henkinen stressi rapistaa ihoa, sumentaa katsetta ja vie kiillon hiuksista. Hiuksiin saa onneksi väriä ystäväksi muuttuneen kampaajani käsissä, niissä istunnoissa parannetaan sieluakin, varmaan osa kiillosta tuleekin sisältäkin päin. Silmän pilkeen löytää hetkittäin, silloin kun on hyvä olla, iloa ajatuksissa. Onneksi niitäkin hetkiä on alkanut tulla enevästi. Toki on äärimmäisen helppoa sammuttaa tuo sisäinen kynttilä ja muuttaa silmät pieniksi punaisiksi sian silmiksi... Talvikin toki kohtelee ihoa kaltoin, mutta jos lisänä on kunnon stressi on alamäki aivan selviö. Mitenkähän siitä pääsisi eteenpäin? Ulkoilua, oikeanlaista ruokaa ja Päivin (http://www.butikturku.fi/beauty) käsien hellä hoito, ehkä tilannetta voi hiukkasen parantaa, uskotaan niin. 

Mutta miksi elämä on niin arvokas lahja? Siihen on yksi hyvin yksinkertainen vastaus: saan elää, olen terve! Ystäväpiiriini on alkanut pesiytyä vakavia sairauksia, aivokasvain, toistunut sydäninfarkti, aivoinfarkti...  Sairauksia joissa elämä on antanut toisen ja kolmannenkin mahdollisuuden. Osaanko olla tarpeeksi kiitollinen siitä että omat vaivani ovat mitä ovat, mikään niistä ei ole henkeä uhkaava? Vaikka ajoittain on tunne, että ei jaksaisi elää niiden kanssa, silti minulla on lahja saada elää. Se on lahjoista arvokkain, sitä pitää vaalia niin hyvin kuin voi. Oman kehon huoltamisella ei voi ostaa terveyttä, silti kannatta tehdä kaikki mitä voi terveyden ylläpitämiseksi. Vakavalta sairastumiselta tuskin mikään estää jos sellainen on tullakseen, toki esim. sydän- ja verisuonitaudit ovat kiistatta sairauksia joihin voi  vaikutaa elintavoillaan. Hyvä kunto auttaa elämään kremppojen kanssa, vahvat lihakset ja kehon tasapaino suojaavat arjen asakreissa, tasapainoinen mieli tuo voimaa kaikkeen. Tarvitsen siis riittävästi unta, liikuntaa ettei keho luhistuisi, hyvää ja  maistuvaa terveyttä edistävää ruokaa... Tarvitsen ystävyyttä ja multaa sormiini, musiikkia korvilleni ja lintujen laulua, meren kohinaa. Tarvitsen halun elää ja nauttia siitä, niillä edellytyksillä joita minulla on. Uskon ja tiedän että syvällä sielussani minulla tuo halu on ja sen vuoksi pinnistelen elämässä eteenpäin.. 

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/lintukaraoke-varpuspollo/

Eilen oli mahtava kevätpäivä. Ensimmäinen todella lämmin ja aurikoinen päivä jonka sain viettää ulkona luonnosta nauttien. Olin ystävän kanssa kävelyllä Ruissalossa, toki Peltolan puutarhaankin olisi pitänyt mennä, mutta tällä kertaa mahdollisuus bongata kevään ensimmäiset sinivuokot voitti. Löytyihän sinivuokkoja, muutama uskalias valkoinen sisarvuokkokin oli uskaltautunut avaamaan kukkansa loistamaan keskelle kuivien lehtiä. Lämpimässä suojaisessa paikassa lenteli sitruunaperhonen, pienet keltaiset kevään airuet, leskenlehdet, kukkiva ojan pientareella. Metsässä huutelivat mustarastaat ja tintit. Meri loisti ja kimalteli auringossa. Päivän ilon kruunasi lasten hymy ja ilo, ystävän mukanaolo. Luontoretken jälkeen tein vielä urbaanin kevätretken Aurajoen rantamille, siellä kuhisi ihmisiä, rantatörmäällä istuskeltiin ja nautittiin auringosta. Ensimmäinen jätskibaari oli avannut luukkunsa ja jono kiemurteli kohti sitä.  Teatterisilta loisti keltaisena kukkamerenä, mahtava tuo narsissien paljous joka sinne keväisin istutetaan. 

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/lintukaraoke-merilokki/

Nyt nautiskelen lomasta .Ihana ajatella ettei koko viikkoon tarvitse mennä töihin. Tosin viikkoon on kerääntynyt paljon kaikkea, mutta aamuisin et tarvitse lähteä aikaisin mihinkään. Iltaisin voi kukkua pidempään, nautiskella oman kodin rauhasta. Ehkä joku elokuva, hyvä kirja kädessä. Pikkaisen facea ja tätä kirjoittelua. Yhden pienen miehen seuraa... Viikko päätty konserttiin ja siihen sisältyy paljon liikuntaa vaikka säätiedot eivät kovin mahtavia ja innostavia ilmoja lupailekann. Mukavaa siis tiedossa paljon, monenmoista sielun ja kehon huoltoa, elämää. 

    

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kesayon-ilmaiskonsertteja-satakieli-laulaa-klassista/

Mukavaa kevättä ystävät, nautitaan luonnon heräämisestä ja elämäst

<3