KORVAMADOT OVAT SAAPUNEET
varma merkki väsymyksestä tai stressistä on tämä ajoittainen korvamatojen saapuminen ilokseni. Mikä tahansa sävelmä saata pulpahtaa esille ja jäädä päähän soimaan, mato voi vaihtua monta kertaa peräkkäin muta eroon siitä ei pääse.... Ei edes silloin kun pitää keskittyä vallan muuhun, se mato vain kiusaa ja kiusaa ihan tahallaan ja iskee heti kun ajatuksiin tulee peinenpieni rako :( En yhtään tykkää noista madoista, etenkin kun tiedän mikä niille altistaa. Haluaisiko joku ottaa matoni, lahjoittaisin ne ihan ilman eestä :)
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/lintukaraoke-lehtokurppa-feat-karpanen/
Elämä on loksahtanut yhden askeleen eteenpäin. Toivottavasti parempaan suuntaan, en vielä tiedä. Viime viikolla oli isojen päätösten aika, elämä lähti soljumaan uudella tavalla muttei niin kuin olin suunnitellut. Asiat ovat kovin kiemuraisia, joskus tuntuu etteivät viranomaisetkaan osaa kunnolla omia erityisalojaan. Mutta oli miten oli, yksi asia johtaa toiseen ja uskotaan että se liitto helpottaa arkeani jossain vaiheessa. Osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ei tule, asia osoittautui liian monimutkaiseksi ja minulle kannattamattomaksi pidemmän päälle. Tulevaa taloudellista tilannetta, myös joskus tuelvana eläkeläisenä, parantaa enemmän se, että tiputan jonkun prosentin työajasta pois, mikä se prosentti on, en vielä tiedä. Katsotaan sitten miten jaksan, miten käsi voi....
Päätöksen teko ei ollut helppo, kiemurtelin yökaudet sen kimpussa (osittain siksi on ollut blogihiljaisuus...), punniten ja fundeeraten vaihtoehtoja. stressipisteet ovat olleet korkealla, ja uni hakusessa. Helpotti kerran kun taas juttelin asiasta luottoystävän kanssa ja siinä jutellessamme kaikki oli kuin olikin klaarina mielessäni :) SItten kaikki olikin vain hienosääätöä, toki asia piti tarjoilla myös hoitavalla taholle ja esimiehille... Uskon kuitenkin että asia ymmärrettiin, uskon saavani tukea jatkossakin. Tuollaisten päätösten tekemisessä kaipaa henkistä apua, ei sitä että ratkaisut sanellaan minulle, vaan niin että kaikia vaihtoehtoja punnitaan yhdessä kanssani. Kuitenkin ratkaisu on hyvin yksinäinen, vain minä itse voin lopultakin tietää mihin olen valmis, toivottavasti tarpeeksi kuunneltuani etenkin sitoutumatonta tahoa eli asian ammattilaisia. Syksy näyttää miten menee, sitä odotellessa ja ennen kaikkea kesästä nauttien :)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/sitruunavastarakki
Liekö ollut stressin laukeaminen vai ihan vaan pelkkä proosallinen viruspöpö, tai molemmat yhdistetynä väsymykseen ja työkiireisiin, joiden avulla tauti sai minusta ylivallan. Ehdinkin jo elvistellä mielessäni etten ole näitä kevään tauteja saanut, ei varmaan olisi pitänyt.... Nyt on veto poissa, yskää ja räkää riittää. Ei oo kivaa ei :( SIlti me Hänen Korkea-arvoisuutensa Leskikuningatar Herttuattaren kanssa muutimme tänne Peltolan kesäparatiisiin lopullisesti eilen. Pari päivää palveluskunta raahasi kaikkea tarvittavaa, tai tarpeetonta, nyt on tupa kasseja pullollaan koska täällä on laiskaa porukkaa palvelukuntana. Toki nuo kattiasiat laitettiin kuntoon heti ensimmäiseksi että Hänen Korkeudellaan olisi asiat hyvin, palveluskunta tulkoon toimeen miten tulee. Tässä ihanassa auringonpaisteessa on mukavaa istua kirjoittamassa, lämpimästi pukeutunena toki. Silti palveluskunta on tänäänkin ahkeroimnut, Puutarhaa varten on haettu multaa pussikaupalla. Kun vielä siellä puutarhassa jaksaisi tehdä jotaitain... Vaan vaikkei jaksaisikaan touhuta, on täällä paljon mukavampaa toipua kuin kaupungissa :) Ei voi edes luetella tehtyjä ja tekemättömiä töitä; tehtyjä ei ole, tekemättömiä on liikaa.... Mutta pikkuhilja, pikkuhiljaa eteenpäin :)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/punavarpunen
Seuraan facebookissa paria komea luontoryhmää. Ne ovat täynnä mahtavia luontokuvia, toinen esittelee kaikkea luonnosta yleensä, toinen vain lintuja ja kolmannessa saa esittää luontoon liittyviä kysymyksiä. Pienen ajan sisällä olen oppinut paljon, nähnyt mahtavia kuvia maamme lumoavasta luonnosta. Enpä ole ennen kuullut esim. sitruunavästäräkistä ja punavarpusesta, saatikka sitten niitä nähnyt. Nytkin tässä istuessan iihmettelen mitä tuo tinttinen sanoo, onko tuo varoitusääni pelottavasta ihmisestä hänen reviirillään, onko täällä pesä jota täytyy suojella, mutta tämä luupää ei älyä lähteä pois :) Nyt taidan saada apukäsiä tänne kohta, pionit kasvavat vauhdilla ja kaipaavat tukemista kipeästi kun aika söi ja raiskasi vanhan tuen. Jostain ne puutarhatouhut on alettava, miksei siis siitä? Paitsi ettei minun tänään pitänyt tehdä mitään....
Lehtihommat vielä haittaavat bloggaamista, muuten taitaa elämä asettua uomilleen. Pari viikkoa niin kehti on poissa käsistäni, sitten elämään ei mahdu kuin Peltolan puutarha, kiireinen työnteko, kirjoittelu huvikseen, lapsenvahteilu herra Vauhtihirmun kera ja joku pieni kesäkiva kera Pehtoorin, eiköhän sinä kesää riitä ja se lomakin tulee tuossa tuokiossa. Voikaa hyvin blogiystävät, aurnko paista ja elämä voittaa aina, nyttenkin :)
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/lintukaraoke-lehtokurppa-feat-karpanen/
Elämä on loksahtanut yhden askeleen eteenpäin. Toivottavasti parempaan suuntaan, en vielä tiedä. Viime viikolla oli isojen päätösten aika, elämä lähti soljumaan uudella tavalla muttei niin kuin olin suunnitellut. Asiat ovat kovin kiemuraisia, joskus tuntuu etteivät viranomaisetkaan osaa kunnolla omia erityisalojaan. Mutta oli miten oli, yksi asia johtaa toiseen ja uskotaan että se liitto helpottaa arkeani jossain vaiheessa. Osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ei tule, asia osoittautui liian monimutkaiseksi ja minulle kannattamattomaksi pidemmän päälle. Tulevaa taloudellista tilannetta, myös joskus tuelvana eläkeläisenä, parantaa enemmän se, että tiputan jonkun prosentin työajasta pois, mikä se prosentti on, en vielä tiedä. Katsotaan sitten miten jaksan, miten käsi voi....
Päätöksen teko ei ollut helppo, kiemurtelin yökaudet sen kimpussa (osittain siksi on ollut blogihiljaisuus...), punniten ja fundeeraten vaihtoehtoja. stressipisteet ovat olleet korkealla, ja uni hakusessa. Helpotti kerran kun taas juttelin asiasta luottoystävän kanssa ja siinä jutellessamme kaikki oli kuin olikin klaarina mielessäni :) SItten kaikki olikin vain hienosääätöä, toki asia piti tarjoilla myös hoitavalla taholle ja esimiehille... Uskon kuitenkin että asia ymmärrettiin, uskon saavani tukea jatkossakin. Tuollaisten päätösten tekemisessä kaipaa henkistä apua, ei sitä että ratkaisut sanellaan minulle, vaan niin että kaikia vaihtoehtoja punnitaan yhdessä kanssani. Kuitenkin ratkaisu on hyvin yksinäinen, vain minä itse voin lopultakin tietää mihin olen valmis, toivottavasti tarpeeksi kuunneltuani etenkin sitoutumatonta tahoa eli asian ammattilaisia. Syksy näyttää miten menee, sitä odotellessa ja ennen kaikkea kesästä nauttien :)
 |
| Kesän ensimmäinen iltateetaivas :) |
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/sitruunavastarakki
Liekö ollut stressin laukeaminen vai ihan vaan pelkkä proosallinen viruspöpö, tai molemmat yhdistetynä väsymykseen ja työkiireisiin, joiden avulla tauti sai minusta ylivallan. Ehdinkin jo elvistellä mielessäni etten ole näitä kevään tauteja saanut, ei varmaan olisi pitänyt.... Nyt on veto poissa, yskää ja räkää riittää. Ei oo kivaa ei :( SIlti me Hänen Korkea-arvoisuutensa Leskikuningatar Herttuattaren kanssa muutimme tänne Peltolan kesäparatiisiin lopullisesti eilen. Pari päivää palveluskunta raahasi kaikkea tarvittavaa, tai tarpeetonta, nyt on tupa kasseja pullollaan koska täällä on laiskaa porukkaa palvelukuntana. Toki nuo kattiasiat laitettiin kuntoon heti ensimmäiseksi että Hänen Korkeudellaan olisi asiat hyvin, palveluskunta tulkoon toimeen miten tulee. Tässä ihanassa auringonpaisteessa on mukavaa istua kirjoittamassa, lämpimästi pukeutunena toki. Silti palveluskunta on tänäänkin ahkeroimnut, Puutarhaa varten on haettu multaa pussikaupalla. Kun vielä siellä puutarhassa jaksaisi tehdä jotaitain... Vaan vaikkei jaksaisikaan touhuta, on täällä paljon mukavampaa toipua kuin kaupungissa :) Ei voi edes luetella tehtyjä ja tekemättömiä töitä; tehtyjä ei ole, tekemättömiä on liikaa.... Mutta pikkuhilja, pikkuhiljaa eteenpäin :)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/punavarpunen
Seuraan facebookissa paria komea luontoryhmää. Ne ovat täynnä mahtavia luontokuvia, toinen esittelee kaikkea luonnosta yleensä, toinen vain lintuja ja kolmannessa saa esittää luontoon liittyviä kysymyksiä. Pienen ajan sisällä olen oppinut paljon, nähnyt mahtavia kuvia maamme lumoavasta luonnosta. Enpä ole ennen kuullut esim. sitruunavästäräkistä ja punavarpusesta, saatikka sitten niitä nähnyt. Nytkin tässä istuessan iihmettelen mitä tuo tinttinen sanoo, onko tuo varoitusääni pelottavasta ihmisestä hänen reviirillään, onko täällä pesä jota täytyy suojella, mutta tämä luupää ei älyä lähteä pois :) Nyt taidan saada apukäsiä tänne kohta, pionit kasvavat vauhdilla ja kaipaavat tukemista kipeästi kun aika söi ja raiskasi vanhan tuen. Jostain ne puutarhatouhut on alettava, miksei siis siitä? Paitsi ettei minun tänään pitänyt tehdä mitään....
Lehtihommat vielä haittaavat bloggaamista, muuten taitaa elämä asettua uomilleen. Pari viikkoa niin kehti on poissa käsistäni, sitten elämään ei mahdu kuin Peltolan puutarha, kiireinen työnteko, kirjoittelu huvikseen, lapsenvahteilu herra Vauhtihirmun kera ja joku pieni kesäkiva kera Pehtoorin, eiköhän sinä kesää riitä ja se lomakin tulee tuossa tuokiossa. Voikaa hyvin blogiystävät, aurnko paista ja elämä voittaa aina, nyttenkin :)
<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti