KESÄ

ei paljoa sanoja kaipaa,kuvat puhuvat puolestaan. Lomailu on ollut ja on edelleen mukavaa, loppu vaan alkaa häämöttää... Tässä kesässä tuntuu menevän sekaisin työ- ja loma-ajatukset, aina en muista koska mikäkin on tapahtunut. On tehty niin paljon töitä Peltolassa pitikin kesää, ajatukset kulkevat enemmänkin niiden töiden mukaan, elämä ennen ja jälkeen sen ja sen vaiheen. Samalla mielessä risteilee mitä kaikkea vielä pitäisi ehtiä.

Pehtoori poistuu kotikonnuilleen ja työmaalleen ensi vkl, sitten touhutaan itsekseen. Pari pikku ikkunaa on hiukkasen kesken vielä, vähän oikeastaan unohtunutkin että hommaa olisi. Ei paljoa, mutta sen verran että aikaa siihen pitää ottaa. Puhumattakaan minun loppumattomista puutarhaprojekteistani... Nekin edistyvät hitaahkosti, pikku-pehtoorin hoito haittaa hommia, ei aina voi iskeä kukkapenkin kimppuuun kun kaksivuotias pyörii ympärillä :) Pikku-pehtoori on kova poika osallistumaan, tänään hoidettiin yhdessä kasvihuonetta. Suuri ilo tuosta pikku-pehtoorista on, lapsen iloinen nauru vie aikuisen murheet hiukkasen kauemmaksi. Niinkuin myös lapsen touhujen seuraaminen saa hyvälle tuulelle. 

Mutta nyt niitä kuvia, juttua ei tällä kertaa enempää, pieniä palasia kesäparatiisistani teidänkin iloksenne. Kummasti näitä kuvia on lähinnä kasvimaasta, no se onkin se iso ilo täällä, ihan yhtä suuri kuin kauniit kukat, kyllä niitäkin löytyy, mutta paras loist oon jo takana päin.... 

Hyvää yötä blogi-ystävät, kauniita ja kivuttomia unia meille jokaiselle. Minun sieluni lepää näissä maisemissa, kehokin rentoutuu vaikka touhuaisi aamsuta iltaan. Kivut tosin palasivat jo, ilmat viilenivät ja helteet hävisivät. Silti tätä parempaa kesän vietto tapaa ei ole! 

<3