VIIKON VILLITYS

taitaa olla mahatauti :( Ei mikään kiva seuralainen. Edellisestä kerrasta onkin jo pari vuotta. Kaikkea muuta viimeiseen puoleen vuoteen on mahtunut, ei onneksi tätä tautia. Elän vain toivossa että olisi todella vaan gastroenteriitti, ei sen kummempaa. 

Nuo aiemmissa bloggauksissani esillä olleet kurjat jutut ovat sitä edelleen, odotan löytäväni jonkun ratkaisun, on se sitten mitä vain. Hurjiakin visioita on, monenmoisia ja erilaisia. Kurjiakin on, niitä en itse halua ajatellakaan. Katsotaan rauhassa (minäkö rauhassa, tunteineni....) mitä tulee vastaan, mihin itse olen valmis ja mihin saan tukea. Tukea odotan nyt muutenkin, olo on sen verran ruoskittu ettei yksin jaksa. Ehkä yksi väylä aukeaa ensi viikolla, uskotaan niin. Johtaako se mihinkään sitä tuskin kukaan uskaltaa edes arvailla. Onneksi on ystävyyttä joka kantaa, toveruutta josta saa voimia. Ja sitä kattimaista kuria jonka voimalla tietää koska sänky kutsuu.... Mjauuuuuuuu, mjauuuuuuu, mjauuuuuu... :D

Kingi loistonsa aikana :)

Ystäväni on aloitanut myös bloggauksen. http://ituilua.blogspot.fi/ On hauskaa seurata hänen puutarhaan keskittyvää kirjoitteluaan, Blogi löytyy tuolta omasta blogilistastanikin. Minulla on ollut ajatuksena aloittaa edes joku siemenkasvatus tänä  keväänä, nyt vaan tämä sielun lamaantunut ahdistus on noita hommia siirtänyt. Sainhan onneksi kesää ajatellen edes ne pelasgoniat leikattua. Täytynee mennä multakauppaan jotta saisi ainakin noita chilin siemeniä multaan, chilin palkoja sain toiselta ystävältä joten ne täytyy ehdottomasti laittaa luonnolliseen kiertoonsa. Jos kasvihuoneeni on kestänyt talven myrskyissä siis ja chileille olemassa kasvatuspaikka... Ystävän kuvat mullasta työntyvistä pikkuisista taimista saavat omankin viljelyhalun yltymään. Onneksi tiedän että saan halutessani erilaisia pieniä taimia kasvatukseen, ystävälläni on lämmin ja avara sydän, kiitos sinulle siitä Riitta. Muutenkin minulla on tunne että ymmärrämme toisiamme :) 

Kaipaan niin kesää. Joskus se kaipuu on ihan fyysistä tuskaa. Enkä nyt tarkoita näitä käden kipuja vaan sitä klimppiä joka tuolla sisällä on, sitä joka lähtee pois vain kesän lämmöstä nauttimalla. Mulllan tuoksulla ja siemenpusseja hypistelemällä on mielialaa nostava vaikutus, puhumattakaan siitä kun saa kasvihuoneen sisustettua uusilla taimilla ja ne alkavat kasvaa ja vähitellen täyttää kaiken mahdollisen tilan. Jos bomuksena olisi vielä auringonpaiste ja lämpimät illat puutarhakeinussa iltateetä nautiskellen. Sillä jaksaa vaikka olisi alamaissa tai käden kivut vaivaisivat. Kesä hoi, tulethan pian takaisin ja täytät päivät lämmöllä ja auringolla. Herttuatarkin varmaan odottaa kesää, kävelyretkiä lähiseudulla ja kieriskelyä auringonpaisteessa.Toki Leskikuningatar viettää suurimman osan päivästään nukkumalla mutta Peltola ei olisi Peltola ilman kissamaista valtiatarta. 

Kävin tänään salilla saunomassa. Lämpö hoisi hyvin jumiutunutta yläkroppaa. Saunoisin mielelläni enemmän ja ajoittain haaveilen asunnosta jossa olisi oma sauna. Muutenin välillä toivon voivani muuttaa, mutta niinhän se on että raha ratkaisee. Ja asumisen mukavuus. Eli on mukavaa asua keskustan tuntumassa, kaupat ja tori ihan vieressä. Kun kerran kesäisin on Peltola jossa saa nauttia maan tasalla asumisesta ja luonnosta ikkunan takana. Silti mietin, täällä on liikaa meteliä, etenkin lämpimällä kun haluaa pitää ikkunoita ja parvekkeen ovea auki. Mutta se muutto, se kauhistuttaa jo pelkkänä ajatuksena. Minä ja kaikki kirjani, astiani, kaikki muu. Apua, en sittenkään halua muuttaa. Toisaalta vaakakupissa painaa turhan tavaran poistaminen, toisaalta sen voisi tehdä muutenkin jos vaan saisi sen vaihteen päälle ja joskus olisi vapaatakin :/ 

Taas hyvää yötä ystävät, kiitos tästä juttu hetkestä. Mahdollismman kivutonta ja rauhallista yötä meille kaikille!

<3