tiistai 30. joulukuuta 2014

JOUTAISHAN 

sitä jo töihin... Kolme vapaata on tuntunut lähes lomalta. Niin tuo ajatus muuttuu... Sisulla olen työni hoitanut joulun aikaan, välillä on yskitty duettona tai triona kanssa sisarten kera, tiedä sitten kuinka järkevä olen ollut, mutta näin on ollut näreet. Hiukkasen on tiukoilla nuo sairauslomapäivät, jostain vuorosta on poissa useampiakin joten kriteerit on tiukat. Itse en koko aikana ole sitä tärkeintä täyttänyt eli kuumetta. Joten en siis vissiin edes airas ole ollutkaan... No, uusi lääkäriaika on varattuna, ensi vuonna. Katsotaan olenko silloin jo terveenä, toivotaan niin. osin täytyy myöntää etten niitten muutaman saikkupäviän lisäksi ole lääkäriin asti hakeutunut, vasta sitten ensi vuonna, ehkä.


Kovasti taas tökkii kaikkien pakollisten tehtävien teko. VVM-mentorina olisi tehtävänä kirjoittaa omasta mentoriudesta, ihan alkua pidemmälle en ole siinä päässyt. Ajatuksissa se tosin ollut paljon joten uskotaan; se juttu  kypsyy tuolla pääkopassa ja sitten vaan kuin itsestään hyppää paperille... Niskasta vaan pitää ottaa itseään, ei tuo juttu taida muuten valmistua. Loppiaiseen asti annan itselleni aikaa, tänä vuonna se tuskin valmistuu, nytkin istun ja kirjoitan tätä. Onneksi tiedän muidenkin mentorien hapuilevan saman tehtävän parissa eli en ihan yksin ole luomistuskan puutteessa. Ja sitten se yksi juttu... Se tuskallinen kaavake... Se huutaa täyttämään itsensä valmiiksi vihdoinkin, mutta kun se on niin vaikeaa, niin vaikeaa... 


Tässä taustalla minulla soi Rajattoman joululevy, siinä on niin mukavaa kuunneltavaa, olin sen jo jotenkin unohtanut mutta nyt jäin oikein kuuntelemaan. Kannatti! Todellakin! https://www.youtube.com/watch?v=UBhqQqTK8mg  
On jotenkin hassua miten jotkut musiikit jäävät taka-alalle vaikka kuuluvat suosikkeihin. Yksi "syyllinen" on ollut  Jouluradio, oli niin helppoa nappaista se päälle ja antaa mennä, nyt jotenkin aika astua muunlaisen musiikin maailmaan, vaikkapa Rajattoman. Peukutus sille porukalle :)


Tuosta edellisestä pienenä aasinsiltana. Tässä  vanhetessa (samalla viisastuessa?), haaveilen taas soittamisen aloittamisesta. Tosin ihan varma en ole mistä pysyisin henkisesti ja fyysisesti aloittamaan uudenvanhan taidon lämmittelyn. Piano olisi, se pitäisi ensin korjauttaa ja sitäpaitsi, en haluaisi muiden kuulevan harjoitteluani ja se on jokseenkin mahdotonta kerrostalossa. Eli sähköpiano kuulokkeineen tarvittaisiin. Sello roikkuu seinällä, sen soitto lienee mahdottomuus tuon käden retaleen takia, ei taida sen hienomotoriikka ja kestävys riittää.  Toisaalta voisiko soittaminen olla terapiaakin kädelle, olematta liian rankkaa? Opettajakin tarvittaisiin, mistä sellaisen kaivaisi esille ja millä kustannuksella. Joku musiikkkituska on herännyt, oikea musiikki oikealla hetkellä tuo lohtua ja elinvoimaa. Kadehdin teitä joilla se soittamisen lahja ja kyky on, tai laulamisen. Iloitsen että lapseltani nuo löytyvät ja hän niitä myös osaaa käyttää. Kyllä tuo kuunneltu musakin paikkansa täyttää, siinä ainakin on vaihtoehtoja kaikkiin tilanteisiin... Eli oistaiseksi tyydyn siis kuunteluun :) 


Kohtahan tuo vuosi vaihtuu. SIlloin annetaan kaikenlaisia lupauksia. Uusi elämä alkaa yleensä tammikuussa. En lupaa tipatonta tammikuuta, tai toki voin luvata, sen helpompaa lupausta ei voisi antaa. Niin harvoin nykyään alkoholiin kosken missään muodossa (joulun esanssiliköörikarkitkin on jo syöty :)) Kunhan tauti paranee, aktivoidun liikkujana, sen yritän luvata jo ihan itseni takia. Siihen melkein pakolliseen kesätaukoon eli Peltola-aikaan asti, siellä riittää suurimmalta osalta tuo hyötyliikunta... Mitäs muuta, ne muutamat kilot edes pois, joko onnistuisi? Avainsanana siihen olisi ruokatottumusten muokkaus, useammin ja vähemmän kerrallaan. Yrittäisiköhän tosissaan taas kerran, saisinko peesaajan, joukossa olisi enemmän voimaa :) Täyttä sokerittomuutta en jaksa edes yrittää, jos vaikka karkit pois, ja suklaa... Kunhan nuo jouluherkut on kulutettu, en niitä poiskaan halua heittää. Millä nuo sitten toteuttaisi, tarvitaisiin iso annos päättäväisyyttä, vähemmän väsymystä ja taas päättäväisyyttä ja päättäväisyyttä lisää.  Kun edes sen mihin itsellä on mahdollisuus vaikuttaa saisi tehtyä. Palataan asiaan vuoden mittaan... 
.                                               


Hyvää ja onnelista uutta vuotta teille ystäväni, tehdään siitä hyvä ja onnellinen vuosi!
<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti